URHEILUPARKKI

Victoria Median urheilusivut

Tuore tutkimus: suomalainen urheilujournalismi on hampaaton urheiluvallan vahtikoira

cd6e3065-3be3-4714-b6ce-09c8fa231395-w_576_h_2000

Suomalaiset urheilutoimittajat eivät perehtyneet kriittisesti Huippu-urheilun muutosryhmän (HuMu) työhön. HuMun tekemiset saivat osakseen runsaasti kritiikkiä, mutta urheilutoimittajat liittyivät arvostelijoiden joukkoon vasta, kun työn epäkohtia oli paljastettu muiden toimesta. Tutkijat analysoivat HuMu-uutisointia puolen vuoden ajalta HuMun loppuraportin julkistuksen jälkeen.

Suomalaista huippu-urheilua pyrittiin uudistamaan vuosina 2010–2012 toimineen Huippu-urheilun muutosryhmän (HuMu) toimesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoitti HuMun työtä 2,6 miljoonalla eurolla. Mediaurheiluun erikoistuneet tutkijat Antti Laine Jyväskylän yliopistosta ja Riikka Turtiainen Turun yliopistosta selvittivät HuMu-uutisoinnin perusteella, millainen urheiluvallan vahtikoira suomalainen urheilujournalismi on.

HuMu sai runsaasti julkisuutta ja sen työtä kohtaan esitettiin myös kovaa kritiikkiä. Urheilutoimittajat eivät kuitenkaan työtä penkoneet, vaan he havahtuivat HuMun toiminnan epäkohtiin vasta, kun niitä oli tarkasteltu muiden toimesta. Esimerkiksi yleisaikakauslehdet Apu ja Seura uutisoivat HuMun rahankäyttöön ja haastattelumetodeihin liittyvistä epäkohdista ennen kuin urheilutoimittajat niihin tarttuivat. Sanomalehdissä kriittisimpiä olivat lukijoiden mielipidekirjoitukset ja urheilutoimitusten ulkopuolisten henkilöiden jutut.

Urheilujournalistit eivät harjoita tutkivaa journalismia

– Urheilujournalistit ovat usein kriittisiä urheilijoiden suorituksia ruotiessaan tai dopingin kaltaisista sääntörikkomuksista uutisoidessaan, mutta tutkimamme tapaus osoitti selkeästi, että urheilujournalistit eivät juuri harjoita tutkivaa journalismia. Pääosin he tyytyivät välittämään heille tiedotteissa ja mediatilaisuuksissa tarjoiltua informaatiota, Laine toteaa.

– Kuvaava esimerkki on, että eräs urheilutoimittaja nimitti heti HuMun loppuraportin julkistusta seuranneena päivänä ryhmän tekemää työtä valtavaksi ja perusteelliseksi, mutta tiesi epäkohtien tultua muualla julki kuukausia myöhemmin kertoa, että matkalla sattui virheitä ja vääriä valintoja, Turtiainen esittää.

Tutkimuksessa laaja aineisto

Ensisijainen tutkimusaineisto koostui levikiltään kolmen Suomen suurimman päivälehden (Aamulehti, Helsingin Sanomat ja Turun Sanomat) ja maan molempien iltapäivälehtien (Iltalehti ja Ilta-Sanomat) kaikesta HuMu-uutisoinnista lehtien painetuissa versioissa. Vertailuaineistona käytettiin muissa medioissa muutostyöstä julkaistuja juttuja. Tarkasteluajanjakso oli rajattu HuMun loppuraportin julkistamista (5.12.2012) seuranneelle puolen vuoden ajalle (6.12.2012–5.6.2013).

Analyysissä yhdistyivät määrällinen ja laadullinen tutkimusote. Määrällisen tarkastelun avulla selvitettiin yleiskuva juttujen määristä, laajuudesta ja ajallisesta jakautumisesta. Laadullisesti analysoitiin, mistä ja miten uutisoinnissa on puhuttu. Vertaisarvioitu tutkimusartikkeli on julkaistu Media & viestintä -lehden uusimmassa numerossa (4/2018) sekä lehden tänään 8.2.2019 ilmestyneessä vuoden 2018 vuosikirjassa. Artikkeli löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta: https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/77461

YHTEYSTIEDOT:

Victoria Media / Kerttu Vali Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka Puh/SMS: 0405563129 email: urheilu(@)victoriamedia.fi Gmail: urheiluparkki(@)gmail.com

URHEILUPARKKI SOMESSA!!