1918r

Syksyllä 2016 koottiin riippumaton selvitystyöryhmä, jonka tehtävänä oli selvittää astman diagnostiikkaa, hoitoa ja lääkitystä sekä muita lääketieteellisiä käytäntöjä Norjan maastohiihtomaajoukkueessa. Kansainvälisen asiantuntijatyöryhmän raportti julkaistiin tänään Oslossa.

Lukuisat kansainväliset, myös suomalaiset, tutkimukset ovat osoittaneet, että kestävyysurheilijat ja etenkin maastohiihtäjät kärsivät selvästi enemmän astmasta ja hengitystieoireista kuin väestö keskimäärin. Hiihtäjillä todettu astma poikkeaa esimerkiksi solutasolla klassisesta astmasta. “Hiihtoastman” uskotaan johtuvan runsaasta kuivan, kylmän ilman hengittämisestä, joka vaurioittaa keuhkoputkia.

Selvitystyöryhmän mukaan astman diagnostiikka noudattaa eurooppalaisia ohjeistuksia ja astman lääkehoito on ollut lääketieteellisten periaatteiden mukaista sekä vastuullista. Hoitokäytännöt ovat osittain poikenneet suosituksista lääkevalintojen osalta. Terveitä urheilijoita ei ole hoidettu astmalääkkeillä. Hengitystieoireita kuten yskää ja limaisuutta on hoidettu tilapäisesti urheilussa sallituilla astmalääkkeillä ilman diagnoosia.

Lääkkeiden annostelussa on käytetty nebulisaattoria, joka on useissa muissa maissa kuten Suomessa käytössä pääosin sairaaloissa. Norjassa laitteen käyttö on perinteisesti ollut varsin yleistä myös astman kotihoidossa. Tavallisiin astmainhalaattoreihin verrattuna nebulisaattorilla lääkettä voidaan hengittää pidempikestoisena hienojakoisena höyryhengityksenä.

Norjan hiihtomaajoukkueessa laitetta on käytetty suolavesihöyryn hengittämiseen ja astmaatikoilla astmalääkkeiden annosteluun. Urheilijat ovat kokeneet vesihöyryn hengittämisen auttavan kilpailun yhteydessä ilmenevien hengitystieoireiden kuten esimerkiksi yskän ja limanerityksen vähentämisessä. Nebulisaattorin käyttö on urheilussa sallittu.

Selvityksen mukaan urheilijoiden antidopingkoulutus ja -tiedotus ei ole ollut tarvittavalla tasolla. Keskeisten toimijoiden viestinnässä on myös kehitettävää.

– Urheilijoilla on kattavat tukiverkostot, mikä helpottaa keskittymistä itse urheiluun. Kääntöpuolena on se, että urheilija saattaa unohtaa omat vastuunsa ja velvollisuutensa antidopingasioissa. Urheilija itse on aina viimeksi vastuussa siitä, mitä hänen elimistössään on, selvitystyöryhmän jäsen Katja Mjøsund sanoo.

Riippumaton työryhmä ei löytänyt dopingaineiden tai lääkkeiden väärinkäyttöä tai mitään siihen viittaavaa.

Työryhmän suositukset

Lääketieteellisen selvityksen yhteenvedossa työryhmä ehdottaa astmalääkitysten arviointia ja lääkitysten muuttamista vastaamaan voimassaolevia suosituksia. Mikäli hengitystieoireita hoidetaan astmalääkityksellä ilman diagnoosia, hoidon pitää olla tilapäistä ja lisäksi tarvittavat tutkimukset tulee suorittaa.

Selvitysryhmä kokee nebulisaattorin käytön haasteellisena. Urheilijoiden kokemuksien mukaan laitteen käyttö lieventää hengitystieoireita. Toisaalta lääketieteellisen laitteen käyttö voi antaa väärän kuvan etenkin nuorille urheilijoille eettisesti kestävästä urheilijoiden terveydenhuollosta. Työryhmä suosittelee, että höyryhengityksen mahdolliset hyödyt hiihtäjän hengitystieoireiden hoidossa tulee tieteellisesti tutkia ja julkaista, jolloin tieto on kaikkien käytössä.

Ryhmä on tyytyväinen siihen, että Norjan hiihtoliitto on jo selvityksen aikana tehnyt aktiivisesti toimenpiteitä rutiinien parantamiseksi. Urheilijasopimuksen pykäliä on muutettu ja urheilijan omaa vastuuta on korostettu. Lääkkeiden ostosta ulkomailla ja uuden lääkityksen määräämisestä urheilijalle on tehty erilliset ohjeistukset. Kaikki urheilijat ovat suorittaneet antidoping-verkkokoulutuksen.

Työryhmä kehottaa myös FIS:ä suhtautumaan astmaongelmaan vakavasti. Organisaation tulisi arvioida uudelleen esimerkiksi pakkasrajoja ja kilpailumuotoja.

– Astma on merkittävä ongelma monilla huippuhiihtäjillä, sitä voisi melkein kutsua “ammattitaudiksi”. Tarvitaan lisää tietoa astman ehkäisy- ja hoitokeinoista kylmässä urheiltaessa. Valitettavasti astman hoito saatetaan nähdä vääristyneesti kilpailuetuna tai salailtavana asiana, unohdetaan, että urheilijoiden terveydestä huolehtiminen pitkällä aikajänteellä on kaikkien osapuolten etu ja mahdollistaa reilun kilpailun. Urheilijan terveyden tulee kuitenkin olla aina priorisoitava asia, Mjøsund sanoo.

Yhtenä suosituksena on avoimen ja aktiivisen kommunikoinnin sekä yhteistyön lisääminen keskeisten toimijoiden välille niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Pohjoismaat voisivat yhdessä puuttua urheilijan terveydenhuollon epäkohtiin muodostamalla asiantuntijaryhmän, jonka tavoitteena on kehittää urheilijoiden hengitystietieterveyden hoitoa.

Työryhmä on koonnut selvityksessä käytetyn aineistonsa toimimalla tarkkailutehtävissä arvokilpailuissa, käynyt läpi lääketieteellisiä tutkimuksia ja keskeisten tahojen materiaaleja kuten esimerkiksi testaustilastoja. Tietoa on kerätty lukuisissa haastatteluissa, joihin on osallistunut niin lääketieteen kuin antidopingtoiminnan asiantuntijoita Maailman antidopingtoimisto WADAsta, Kansainvälinen hiihtoliitto FISstä, Olympiatoppen Norjasta ja Antidoping Norjasta. Myös maajoukkueen eri toimijoita sekä urheilijoita on haastateltu.

Selvitystyöryhmän jäsenet


Katharina Rise

Puheenjohtaja
Juristi, yleinen syyttäjä
Vt. osastopäällikkö Oslon yleisen syyttäjän toimisto

Reidun Førde

Lääketieteen tohtori, lääketieteellisen etiikan professori
Center for Medical Ethics, Oslon yliopisto

Kjell Larsson
Lääketieteen tohtori, professori, keuhkotautien erikoislääkäri
Ruotsin Karoliininen Instituutti

Katja Mjøsund

Lääketieteen tohtori, liikuntalääketieteen erikoislääkäri
Maailman antidopingtoimisto WADAn Erivapausasioiden asiantuntijatyöryhmän jäsen
Suomen antidopingtoimikunta ADT:n Erivapauslautakunnan puheenjohtaja
Turun yliopisto

Lars Pedersen
Lääketieteen tohtori, keuhkotautien erikoislääkäri
Tanskan antidopingtoimiston Erivapauslautakunnan jäsen
Kööpenhaminan yliopisto