Olli Tuominen Kuva: Tommi Tapola
Suomen pitkäaikainen squashin ykköspelaaja Olli Tuominen (40) pelaa tällä viikolla ammattilaisuransa viimeisen turnauksen Montpellierissa Ranskassa. Miehen 22 vuotta kestänyt ura ammattilaisena on lähes käsittämätön, ottaen huomioon lajin fyysiset vaatimukset. Tuominen on viihtynyt yli 20 vuotta yhteen putkeen maailman 80 parhaan pelaajan joukossa ja yli 13 vuotta peräkkäin maailman 30 parhaan pelaajan joukossa vuosina 2001 – 2014. Uran paras rankkaus on vuodelta 2006, jolloin mies kipusi sijalle 13 – samalle kuin Jarkko Nieminen parhaimmillaan tenniksessä. Aikuisten henkilökohtaisia Suomen Mestaruuksia Tuomisella on 17.
”Olen pelannut squashia yli 50 maassa ja otteluita on kertynyt yli 500. Vaikka ammattilaisura loppuu, niin aion pysyä lajin parissa ja pitää itseni hyvässä kunnossa. Tulen varmasti pelaamaan vielä eri maiden liigaotteluita ja kotimaan kisoja. Siinä ohessa suunnitelmani on valmentaa hieman enemmän sekä kotimaassa että ehkä myös ulkomailla, jos kysyntää on. Olen odottanut pitkään sitä, että saan viettää enemmän aikaa Suomessa ja viettää tavallista elämää.” Tuominen kommentoi juuri ennen uransa viimeisen turnauksen alkua.
Squashliiton toiminnanjohtaja ja Tuomisen harjoituskaveri Mika Monto kommentoi uutista haikeana mutta ei yllättyneenä. ”Olli Tuominen on urheilijana lähes ihme. Squash on fyysisesti yksi maailman kovimmista urheilulajeista. Huipulla pysyminen noin kauan ilman suurempia loukkaantumisia on asia, jota moni ei pysty ymmärtämään. Onneksi Olli ei ole häipymässä lajin parista mihinkään, hänellä on Suomessa nykyhetken paras tieto lajista ja pyrimme jalostamaan sen tiedon etenkin junioreiden käyttöön tavalla tai toisella.”
Tuominen on toiminut Suomen miesten maajoukkueen pelaajavalmentajana kuluneella kaudella ja oli nostamassa joukkuetta EM-kilpailuissa ensi vuodeksi takaisin 1-divisioonaan, eli kahdeksan parhaan joukkoon. Suomi järjestää joukkueiden EM-kilpailut kahden vuoden päästä. Tuominen ei pidä mahdottomana, että olisi silloin vielä pelaajan roolissa mukana. ”Ei se mahdotonta ole. Riippuu vähän omasta fiiliksestä ja siitä, miten saa pidettyä itsensä kunnossa. Jos silloin tuntuu siltä, että pystyn auttamaan joukkuetta, niin miksei.”