Liigan hallitus teki 16.12.2019 yksipuolisesti (muita asianosaisia kuulematta) päätöksen, jonka mukaan jatkossa kaikista päähän kohdistuneista taklauksista tulee vähintään viiden ottelun pelikielto – kyseessä on merkittävä kurinpitosanktioiden koventaminen.
Emme haluaisi lähteä julkiseen ja median kautta käytävään väittelyyn, koemme kuitenkin tarpeelliseksi korjata muutamia liigan hallituksen puheenjohtajan, Heikki Hiltusen yllä mainitun päätöksen johdosta julki tuomia väitteitä.
Hiltusen näkemyksien mukaan liigahallituksessa on paras asiaan liittyvä asiantuntemus, mutta kyseenalaistamme tämän ja katsomme, että isot päätökset tulisi tehdä yhdessä pelaajayhdistyksen (pelaajien) ja suomalaista jääkiekkoilua edistävien asiantuntijoiden kanssa.
Pelaajayhdistys ja pelaajat ennakoivat, että liigahallituksen päätös aiheuttaa uusia ongelmia mm. pelikiellon pituutta määriteltäessä – näin näyttää jo käyneen.
YLE:n haastattelussa liigan pj. Hiltunen mainitsi, että liigahallitus on jatkuvassa (kuukausittain) yhteydessä SJRY:n kanssa => Hiltunen oli viimeksi tällaisessa palaverissa helmikuussa 2017. Liigan edustajina näissä liigan ja SJRY:n välisissä kuukausipalavereissa ovat olleet toimihenkilöistä Riku Kallioniemi ja Arto I. Järvelä, eivät siis liigahallituksen jäsenet. Pelaajayhdistyksen edustajina palavereissa ovat olleet Jarmo Saarela, Iiro Järvi sekä hallituksen pj. Sean Bergenheim ja satunnaisesti myös SJRY:n varapuheenjohtajat Teemu Ramstedt ja Topi Jaakola tai joku muu hallituksen aktiivipelaajista.
Pelaajayhdistys on liigan kanssa edistänyt lukuisia tärkeitä hankkeita päävammojen ehkäisemiseksi. Vähintään kaksi vuotta olemme liigan yhteistoimintapalavereissa ehdottaneet, että perustetaan rahasto, jolla voimme edistää pelaajien turvaa esimerkiksi päävamman hoidossa tai vaikean vamman haasteellisen elämäntilanteen helpottamisessa. Olemme ehdottaneet, että rahastoa kartutetaan pelaajien maksettavaksi määrätyillä sakoilla => tähän mennessä liiga on toistuvasti tyrmännyt ideamme. Hiltunen totesi Jatkoajan haastattelussa 22.12., että on yllättynyt siitä, että keskustelu pyörii sakkojen ympärillä, koska “Ne (sakkoraha) ohjataan kuitenkin tämän alueen vammojen tutkimiseen ja vastaaviin asioihin, ne menevät hyvään käyttöön.”. Korjaamme siis pj. Hiltusen kommenttia siltä osin, että pelaajien maksamia sakkoja ei ole ainakaan toistaiseksi ohjattu pään “alueen vammojen tutkimiseen ja vastaaviin asioihin”, kuten Hiltunen väittää. Sakkorahat on liigan ilmoituksen mukaan käytetty osin kurinpidon kustannuksiin, mutta myös Alumnin ja jääkiekkolehtoreiden kustannuksiin. Olemme kuitenkin kyseisen liigahallituksen päätöksen jälkeen sopineet suullisesti sakkojen käyttämisestä pelaajaturvallisuuden edistämiseksi.
On selvää, että liigahallituksen toimintatapa aiheuttaa paheksuntaa, eikä vain pelaajayhdistyksessä – liigahallitus ohitti päätöksellään pelaajien lisäksi myös seurat, valmentajat, tuomarit ja kurinpidon.
On kohtuutonta esittää, ettei turvallisuuden tavoittelu ole ensisijaista pelaajien mielestä. Pelaajayhdistyksen mukaan päätöksellä ja myös liigan pj. Hiltusen kommenteilla, liigahallitus on yrittänyt ohjata syyt ja paineet pelkästään pelaajien harteille. Näin helppoa ratkaisua tähän ongelmaan ei valitettavasti ole. Tosiasiassa liigalla, liitolla, seuroilla ja myös valmentajilla, on pelaajien lisäksi asiassa iso vastuu.
Tässä tärkeässä, pelaajien turvallisuutta koskevassa asiassa olisimme tarvinneet ja tarvitsemme tulevaisuudessakin yhteispeliä Suomen jääkiekkopäättäjiltä. Emme hyväksy emmekä ymmärrä, miksi pelaajayhdistyksestä tai pelaajista yritetään luoda kuva, ettemme välittäisi ensisijaisesti pelaajien turvallisuudesta (Hiltunen Jatkoaika 22.12.2019 ja Yle 19.12.2019). Sen sijaan on kuitenkin kiistatonta, että liigahallituksen päätös vaikuttaa merkittävästi pelaajien työsopimuksessa määriteltyihin ehtoihin ja siten loukkaa olennaisesti pelaajien oikeuksia.
Liigalla ja liitolla on luonnollisesti vastuu suomalaisen jääkiekon “isosta kuvasta”, joka ei valitettavasti ratkea vain sakkoja suurentamalla ja pelikieltoja pidentämällä. Seuran vastuu alkaa siitä, miten heidän organisaation edustusjoukkue muodostetaan, valmentajista pelaajiin. Esimerkkeinä mainittakoon joukkueiden harjoittelu- sekä pelitapa tai valmentajien vaatimus fyysisyydestä yksittäisille pelaajille. Edellä mainittu vaikuttaa olennaisesti joukkueen fyysisyyteen ja taklausmääriin ja näin ollen myös vahinkoihin, joista vain pelaaja kantaa vastuun.
Liigan, pelaajayhdistyksen sekä liiton yksiselitteinen tavoite on tehdä jääkiekosta entistä turvallisempi. Olemme Suomessa todistetusti (tilastot) ottaneet askelia oikeaan suuntaan ja työ turvallisuuden eteen tulisikin jatkua, jotta kehitys pysyy saman suuntaisena.
Jo 2010-luvun alkupuolella pelaajayhdistys alkoi ponnekkaasti vaatia liigahalleihin joustokaukaloita, jotka saatiin kaikkiin liigahalleihin viimeistään kaudelle 2014-15. Merkittävimmät perusteet joustokaukaloiden rakentamiselle oli, että kovista kaukaloista aiheutui pahoja olkapää- ja päävammoja. Ihmetystä herättää nykyään se, että liigapelaajat joutuvat vielä pelaamaan CHL-pelejä tietyillä paikkakunnilla (ulkomaat) kovissa kaukaloissa, joissa pelaajille aiheutuu huomattavasti helpommin pää- ja olkapäävammoja kuin joustokaukaloissa. Mainittujen seikkojen lisäksi on lukuisia asioita, joita pelaajayhdistys on ottanut esille turvallisuuden parantamiseksi.
Odotamme, että meitä kuullaan jatkossa enemmän kaikissa pelaajien turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä ja SJRY edellyttää myös, että Suomi ei vain olisi edelläkävijä jääkiekossa tapahtuvien tapahtuvien vammojen ehkäisyssä, vaan myös päävammojen hoidoissa.
Olemme liigan kanssa täysin samaa mieltä, että pelaajaturvallisuutta pitää edistää ja odotamme yhteistyötä kaikkien asianosaisten kesken!